Jan 31, 2013

Aamupäivän Mustapuut


Aamupäivän hommana oli tehdä lisää uusia Mustapuu-kaulakoruja. Kaikki korut olivat menneet verkkokaupasta, joten varasto kaipasi täydennystä.

Nämä oksat ovat aika työläitä, sillä teen nämä traktorinkumista. Paksu kumi on haastava ja hidas leikattava, ja tältä päivältä tämä saakin jo riittää. Sormet kaipaavat nimittäin lepoa - eikä manikyyrikään olisi nyt pahitteeksi.

Vähän jännittyneenä laitoin mallin muutama viikko sitten myyntiin, sillä ajattelin, että koru on liian outo ihmisten makuun. Koru vaatii käyttäjältään jotain, eikä tämä ehkä olekaan ihan joka tytön riipus.



Jan 30, 2013

Luonnonlähteellä



Käväistiin eilen miehen kanssa luonnonlähteellä. Haettiin juomavettä Suomen puhtaimmista vesistä Kankaanpäästä.

Ollaan välillä ajeltu lähteelle ihastelemaan maisemia ja napattu samalla kanisterit mukaan. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun kävimme lähteellä talviaikaan.

Hiukan arvellutti, että onko paikka jäässä. Lähde kuitenkin pulppuaa raikasta juomavettä maan syvyyksistä kesät talvet. Koska lähteen silmässä veden lämpötila on noin 5 astetta, lähde ei jäädy talvellakaan.

Vesi oli uskomattoman kirkasta!




Tästä alimmasta kuvasta sen näkee hauskasti, miten tuo lammikkomainen alue vain tunkee vettä pintaan kauhealla voimalla. Vesi valui metsään laajalle alueelle.



Kuvat eivät tietenkään kerro koko totuutta paikasta. On kuitenkin aika makea fiilis keitellä aamukahvit aitoon luonnonveteen!

Jan 26, 2013

Tarvitsetko korutarvikkeita?




Minulla on tuossa aika suuret määrät korunosia ruostumattomasta teräksestä. Siis tuhansia, tarkemmin sanottuna.

Ajattelin laittaa tänne myyntiin, jospa vaikka joku tarvitsisi. (Osat löytyvät täältä!)

Ruostumatonta koruterästä ei oikein tahdo löytyä Suomesta. Tai löytyy kyllä paljonkin, mutta myytävät osat ovat hajallaan eri kaupoissa. Olen pyrkinyt kokoamaan tänne kattavaa varastoa perusosista, ja tulen varmaankin täydentämään tätä ajan saatossa.


Kun tilasin näitä ensimmäistä kertaa toimittajaltani, tarkistin, onko tuotteissa nikkeliä, kadmiumia tai lyijyä. Tietyt materiaalithan ovat koruissa kokonaan kiellettyjä, tai niiden pitoisuutta on EU:n taholta rajoitettu.

Kyselyni jälkeen sain korunosien myyjältä pian vastauksen, sekä liitetiedostona tutkimusraportit. Raporteista selvisi, että tuotteet täyttävät eurooppalaiset vaatimukset eri aineiden suhteen.


Nikkeliallergiaa?

Ruostumaton teräs on materiaalina tosi yleinen. Ehkä tutuimpia esineitä ruostumattomasta teräksestä ovat kattilat, veitset ja muut keittiön välineet.

Materiaalin valmistuksessa käytetään usein nikkeliä, jotta metalli olisi helpommin työstettävää. Tärkeää mahdollisen allergian kannalta on se, paljonko korusta vapautuu nikkeliä. Allergia- ja astmaliiton sivuilla mainitaan, että ruostumaton teräs on kullan, titaanin ja muovin ohella yleensä hyvä vaihtoehto nikkeliherkille ihmisille, sillä ruostumaton teräs vapauttaa nikkeliä erittäin huonosti. Tästä huolimatta olen kyllä huomannut, että herkimmät henkilöt saattavat reagoida myös ruostumattomaan teräkseen.

Minä saan kutinaa lähes poikkeuksetta kaikista Vedo Modan, Lindexin, KappAhlin ja muiden vastaavien liikkeiden koruista. Noin 1-2 tunnin käytön jälkeen korvalehdet alkavat punottaa ja kutista todella ärsyttävästi.

Näistä osista en kuitenkaan ärsyynny, vaikka käsittelen näitä joka päivä parin kolmen tunnin ajan. Niinpä uskallan suositella näitä myös muille.

Koska tilaan näitä suuria määriä kerralla ja turhat välikädet puuttuvat kaupanteosta, pystyn myymään näitä edullisesti. Jos siis haluat tilata omaan korunvalmistukseesi näitä vaikka enemmänkin, voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen: info (at) nousevamyrsky.fi.

Vielä lopuksi: Liiketoimintani myötä olen ALV-velvollinen, joten myös nämä tuotteet sisältävät ALV:n 24 %.
Et siis tule ostamaan pimeitä korunosia! :)


Jan 24, 2013

Tammikuisia herkkuja

Käväisin tänään Porin kauppahallin Luomupuodissa.

Matkaan tarttui Clipperin valkoinen tee, tumma suklaa sekä eräs ravinnerikas pommi, nimittäin hampunsiemenet.



Ovatko paketit tuttuja muille? Oletteko käyttäneet esimerkiksi näitä hampunsiemeniä, ja mitä tykkäätte?

Minä olen tottunut käyttämään siemeniä salaattien seassa tai sellaisenaan.




Nyt menen keittämään teet ja maistamaan uutta jälkkäriä! 


Jan 23, 2013

Päivän piriste


Tänään on ollut kotipäivä.


Tämä sama kaveri on hengaillut meidän pihallamme jo monta tuntia huvittamassa päivääni.


Pihamännyssä on mukava köllöttää


Kettu onkin meillä jo tavattu, ja tänään oli metson vuoro.

Tapasin tämän tuumailijan ihan henkilökohtaisesti ovensuussa, kun olin lähdössä kauppaan.


Kotiin palatessa oli metso lentänyt pihamäntyyn.




Huvittavaa on se, että aikaa kotiinpaluustani on jo kaksi tuntia, ja lintu paistattelee päivää samalla oksalla edelleen.


Jan 22, 2013

Vesisade?





Jatkoa Lauantaimurhetytön Ansman huippuviehättäviin kuviin!                                                                                                                                                                                                                                  

Laho Koivu ja tammikuu








Jan 21, 2013

Freestylella virkattu kaulakoru

Kylläpä on vapauttavaa tehdä käsitöitä ilman ajatusta mistään ylimääräisestä.

Viimeiset kuukaudet olen tehnyt vain Nousevan Myrskyn kumikoruja myyntiin, ja aikaa muille tekosille on jäänyt tosi vähän.

Kun eilenillalla otin käteeni vaaleanpunaisen söpöstelylangan ja aloin virkata itselleni kaulakorua täysin vapaasti, oli olo suorastaan euforinen.










Tällainen siitä tuli.







Koru vailla mitään ajatusta, suunnittelua tai ohjetta...





Toispuoleiseen koruun tiivistyvät tammikuun tunnelmani ja monenlaiset fiilikseni.

Lopuksi ketju, ja koru on valmis!


Jan 20, 2013

Vajaakuntoisena työmarkkinoilla?

Viime aikoina mielessäni on liikkunut erilaiset työt ja työssä pärjääminen. Nyt kun olen itse perustanut yrityksen ja omat työoloni ovat muuttneet radikaalisti, olen pohtinut erilaisten töiden luonnetta sekä töiden saatavuutta meidän yhteiskunnassamme.

Olen itse koulutukseltani fysioterapeutti. Työskentelin ennen yrittäjäksi ryhtymistä kuntoutuskeskuksessa vaikeavammaisten osastolla. Suvussani ja tuttavapiirissäni on vajaakuntoisia, ja arki heidän ehdoillaan on tullut tutuksi.


Olen sekä fysioterapian että ihan oman elämänikin kautta nähnyt viereltä paljon sitä pettymystä, kun henkilö ei vammansa tai vammaisuutensa takia kelpaa työmarkkinoille.


Tämä yhteiskunta haluaa, että työntekijäjoukko muodostuisi valioyksilöistä, jotka uurastavat hymyssäsuin lakkaamatta täydellisen tehokkaasti. Jos ei satu olemaan tällainen huippuyksilö, ei asiaa työmarkkinoille tunnu olevan.



Hektinen ja stressaava työelämä

Nykyajan työelämä on hektistä. Nekin työt, jotka vajaakuntoisilta muuten onnistuisivat mainiosti, voivat työelämän paineiden ja kohtuuttomien vaatimusten takia olla mahdoton yhtälö suorittaa. Työelämä vaatii usein liikaa terveiltäkin yksilöiltä, joten miten sairas tai vajaakuntoinen voisi siellä pärjätä?




Jotenkin haluaisin auttaa näitä ihmisiä. Tuntuu tosi pahalta, että vajaakuntoisten ihmisten on usein mahdoton saada yksinkertaistakaan työtä vammaisuutensa takia. Kyse voi olla lievistä kehityshäiriösitä, näkö- tai kuulovammasta tai vaikkapa mielenterveyden ongelmista.

Moni vajaakuntoinen olisi ikionnellinen, jos voisi saada tehdä työtä. Kenties tulosta ei synnykään yhtä tehokkaasti kuin jollakin muulla, mutta työnteko itsessään olisi tosi arvokasta. Kokemus siitä, että on työn arvoinen ja voi
kantaa oman kortensa kekoon yhteiskunnan puolesta, on tärkeä tunne kenelle tahansa.

Moni vajaakuntoisista tai lievästi vammaisista ei todellakaan haluaisi olla kotona pyörimässä avustusten turvin, vaan he haluaisivat tehdä oikeaa työtä. Mistä tällaista sopivaa työtä sitten löytyy?
Jostain syystä tämä yhteiskunta ei näytä käytännön tasolla osoittavan arvoa vammaisille henkilöille. Liian usein työpaikan saa se tehokkain ja tervein yksilö, se huipputehokas valioyksilö.


"Perustuslain mukaan kaikilla on oikeus työhön ja toimeentuloon. Tästä huolimatta vammaisten työllisyysaste on valtaväestöön verrattuna erittäin alhainen ja suuri osa työikäisistä vammaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Kuitenkin monet vammaiset ja pitkäaikaissairaat haluaisivat työllistyä tai palata työelämään."
(Lainaus VATES-säätiön internetsivuilta

Nyt kun toimintani on laajenemassa ja yritykseni tarvitsee pian lisäapuja korunvalmistuksessa, olen alkanut vakavasti miettiä sitä vaihtoehtoa, että alan tarjota työtä yksinomaan vajaakuntoisille. Tarjoamassani työssä ei olisi kiirettä eikä stressiä, enkä hoputtaisi dead-linejen perään. Jokainen voisi tehdä työtä omilla ehdoillaan ja saada työstään oikean palkan.

Tämä olisi Nousevan Myrskyn tapa auttaa heikommassa asemassa olevia ja olisi samalla myös kannanotto työolojen ja työllistymisen puolesta.


Heikompiosaisten asema on muutenkin lähellä sydäntäni, joten aion ehdottomasti tutkia tätä vaihtoehtoa lisää.



Jan 18, 2013

Villiä aamupalaa

Viljattomaan elämään siirtymisen jälkeen aamupalojeni luonne on muuttunut ratkaisevasti.

Kun ruokavaliosta jää pois kaikki leivät, puurot, myslit, murot ynnä muut, pitää alkaa käyttää mielikuvitustaan aamuaterioiden suhteen. (Jos siis mielii syödä jotakin muutakin kuin kananmunia.)

Viljattomuus on ajanut minut aivan uusien makujen äärelle. Käytän tosi paljon yrttejä, mausteita, kummallisia kasviksia ja outoja hedelmiä. Aamupalan laitosta on tullut mielenkiintoista.



Keväisin alan hortoilun, eli haen ruokaa suoraan ulkoa. Nokkonen on ykkönen, sitten tulevat koivun-, mustikan- ja vadelmanlehdet, sitten kuusenkerkät sekä voikukat. Metsässä rämpimisen kruunaa koivunrungolta löytynyt pakuri- tai taulakääpä.

Itsekerättyä ruokaa syödessä kokee vahvoja, alkukantaisia tunteita. Yhteys luontoon, kiertokulku, perinteet, puhtaus... Myös rahallinen säästö sekä huipputerveyden tavoittelu innostavat keräämään. Villiruuan syömisessä on jotakin sellaista "paluu juurille" -meininkiä.

Näin talvella luonnossa ei tietenkään ole pahemmin kerättävää, joten talviaikaan onkin käytettävä vanhoja varastoja.

Yksi tyypillisimmistä aamupaloistani on jo pitkään ollut vihersmoothie, johon upotan villiyrttejä.

En koskaan noudata juomissa mitään kirjoitettua ohjetta, vaan koostan smoothieni fiiliksen mukaan oloani kuunnellen. Uskalias kokeilu sekä makuvivahteiden tutkiminen on juomissa se juttu.

Viherpirtelööni valitsen seuraavan listan joka kohdasta jotakin:

  • Neste
  • Salaatti 
  • Marjat 
  • Villiyrtit
  • Mausteet (Chili, inkivääri jne. Näistä tuoreet muodot.)
  • Siemenet / Pähkinät. (Chia-siemenet, pellavansiemenrouhe, liotetut cashew-pähkinät ym.)
  • Makeutus (Luomuhunaja, puolikas banaani, intiaanisokeri jne.)

Heitän kaiken tehosekoittimeen ja blendaan sekaisin. Joskus kaipaan makeampaa ja oikeasti hyvänmakuista juomaa, ja joskus etenen kurinalaisemmalla meiningillä.

Jännä juttu näissä juomissa on se, että vähän aikaa juomia juotuaan sitä alkaa pitää mauista, joiden ajatteleminenkin olisi aiemmin saanut niskakarvat pystyyn. Maku ja mieltymykset kehittyvät.

Toinen jännä asia on se, että kun alkaa ladata itseään joka aamu aimo annoksella vitamiineja ja kivennäisaineita, hallitsemattomat nälkäkohtaukset ja jatkuvat mieliteot katoavat. Kehon puutokset korjaantuvat, ja ruumis kokee olevansa ravittu.

Myös ajatus juoksee kirkkaasti. Suosittelen!


Jan 17, 2013

Mustapuu-kaulakoru in action

Uusia koruja on jälleen suunnitteilla. Viimeksi mallistoon tuli uusi kaulakoru, joka Marjatan ehdotuksesta sai nimekseen Mustapuu.

Muutamat toivoivat näkevänsä uuden Mustapuu-kaulakorun toiminnassa. Miltä koru näyttää kaulalla?

Olin eilen Radio Eazylla vieraana Veera K.:n Sovituskoppi-tyyliohjelmassa. Veera innostui koruistani ja halusi myös itselleen jotakin kivaa.

Veera bloggaa itse Indiedaysilla, ja Mustapuu onkin nyt nähtävillä käyttäjänsä yllä Veeran Tyyliä metsästämässä -blogissa.

Veera on kirjoittanut blogia huikeat kuusi vuotta, ja tätä blogia voinkin suositella kaikille muodista ja tyylistä kiinnostuneille.

Ja kuvista muuten puheenollen... Lähitulevaisuudessa saan sarjan uusia korukuvia uudelta yhteistyökumppaniltani Studio Adeleidelta. Tarkoituksemme on ottaa runollisia ja hieman taiteellisiakin kuvia luonnon inspiroimana. Tässä kuvasarjassa myös Mustapuu on mukana. Näitä kuvia odotan!


Jan 16, 2013

Terveisiä radiosta!

Nyt sattuu ja tapahtuu!

Olin tänään Radio Eazyn vieraana Sovituskoppi-nimisessä tyyliohjelmassa.

Keskustelimme toimittajan kanssa koruistani ja siitä, mistä koko idea korunvalmistukseen oikein lähti.

Oli tosi jännää, ja nyt tänään klo 18:00 ohjelma on kuultavissa Eazylta tai kanavan nettisivuilta.

Ohjelma uusitaan huomenna klo 10:00.

Nyt on siis tilaisuus kuulla, minkälainen radioääni oikein olen! :)

Syke vieläkin korkealla, Liisa


Jan 14, 2013

Kaulakoru sai omanlaisensa nimen

Viime viikon ajan blogissani oli kilpailu, jossa haettiin nimeä uudelle kaulakorulle.
Ehdotuksia sateli taas paljon, eikä voittajan päättäminen ollutkaan mikään helppo nakki.

Koska hyviä ehdotuksia tuli paljon, päätin yllätyspalkita niistä muutaman mieluisimman.

Yllätyspalkinnot lähtevät seuraaville ehdotuksille:

  • Ajopuu (Tiina, joka ehdotti tätä ensimmäisenä)
  • Kelo (Tanja H.)
  • Lieko (Riikka)

Voittajaehdotus on kuitenkin Mustapuu, jota ehdotti Marjatta. Nimeän korun siis Mustapuuksi, ja Marjatta saa kaulakorun itselleen!

Marjatta, Tiina, Tanja ja Riikka, laittakaahan minulle sähköpostia viikon sisällä!



Jan 12, 2013

Kevät on tulossa!

Torstaina meillä kuvattiin. Paikalla oli toimittaja sekä valokuvaaja, ja juttumme liikkui keittiössämme.

Keskustelimme koruistani ja siitä, miltä yritystoimintani tulevaisuus näyttää.

Juttelimme korujen valmistusprosessista ja pakkauksista.





Torstai oli kiva päivä. Vaikka jännitinkin jutuntekoa niin että verenpaineeni nousi hetkellisesti, jäi koko jutusta tosi hyvä fiilis.





On hassua, miten kaikki asiat ovat tapahtuneet niin nopeasti.

Eihän siitä ole kuin muutama kuukausi, kun vielä pyörittelin mielessäni sitä, että alanko yrittäjäksi ollenkaan.



Aika kuluu muutenkin nopeasti. Tänään mulle tuli ekaa kertaa olo, että kevät on tulossa.

Jan 8, 2013

Hyvä syy kuurata puuhella!

Keittiömme nurkassa kököttää puuhella. Se on alkuperäinen ja peräisin 40-luvulta. 
Hella on edelleen täydessä terässään ja käytämme sitä lämmitykseen ja ruuanlaittoon aina silloin tällöin.



Nyt on hyvä syy kuurata hella ja hankkia lisää valkosipuleja, sillä torstaina toimittaja tulee tekemään juttua keittiöstämme!



Jaiks, jännää!

Vähän mulla on kyllä sellainen olo että "onkohan täällä nyt mitään jutun aihetta...?", mutta parempi olla murehtimatta turhia ja iloita kodikkaasta tunnelmasta!

Ihanaa iltaa!

Jan 6, 2013

Uusi kaulakoru --> Kilpailu!




Nyt on kuulkaas vihdoinkin kaulakoru Nousevan Myrskyn korumallistossa!

Tätä päivää on odotettu, ja nyt koru löytyy verkkokaupasta.

Kuten viimeksikin, kaipaan tälläkin kertaa vinkkejä korun nimeksi.

Uuden korun nimikilpailu alkaa nyt, ja kestää ensi sunnuntain loppuun!


Tämä kaulakoru on tosi näyttävä. Sen leveys on noin 24 cm, ja se asettuu rinnalle vaakatasoon. Ketju ei ole liian pitkä, ja korun tarkoitus onkin jäädä lepäämään rinnalle heti kaulan alle.






Nyt pitäisi siis keksiä nimi tälle kaulakorulle! Nimen tulisi sopia Nousevan Myrskyn teemaan ja olla suomenkielinen.

Jätä ehdotuksesi kommenttilaatikkoon tämän postin alle. Mikäli samoja ehdotuksia tulee useampia, palkinto lähtee ensin voittanutta nimeä ehdottaneelle.

Niin ja se palkinto? No se on tietysti tämä uusi kaulakoru! Myös yllätyspalkintoja on jaossa, aivan kuten viimeksikin.

Kiitos kaikille osallistujille jo etukäteen! Voit ilomielin levittää sanaa kilpailusta myös Facebookin puolella.


Jan 4, 2013

Uuden vuoden uusi kuje: Kiduttavat kotitreenit

Asiaa kuntoilusta!

Huhhu!

Tein eilen ensimmäisen Zuzkan "kotitreenin".

Onko Zuzka Light -sivusto muille tuttu?

Sivujen idea on motivoida ihmisiä tekemään huippukuntoon johtavia treenejä kotona. Kummempia välineitä ei tarvita, ja vastuksena käytetään oman kehon painoa.

Näin fysioterapeuttisesta näkökulmasta harjoitukset ja treenien yksittäiset liikkeet ovat äärimmäisen hyviä. Treenit haastavat sekä hapenoton, lihaksiston, tasapainon että koordinaation.

Zuzkan liikkeet ovat "kaksi kärpästä yhdellä iskulla" -periaatteella mietittyjä. Miksi jauhaakaan jotakin hauiksia tai ojentajia yksi kerrallaan, jos samalla voi treenata koko kropan syviä lihaksia myöten ja samaan aikaan parantaa tasapainoa ja hapenottokykyä?

Nykyään on varsinkin Amerikanmaalla tullut muotiin hyvin lyhyet ja intensiteetiltään kovat treenit. On todettu, että ne kehittävät esim. hapenottokykyä kaikkein parhaiten. (Jokaisen on ryhdyttävä koviin treeneihin toki vain tietäen omat kykynsä ja rajansa.)

Treenien intensiteetin takia Zuzkankin harjoitukset ovat lyhyitä, vain noin vartin mittaisia. (Plus alkulämmittely ja mahdollinen loppuverryttely / venyttely). Kun tähän lisätään se tosiasia, että treenin voi tehdä kotona, säästyy yrittäjältä huimasti aikaa.

Istuin koko vuoden 2012 lopun paikoillani joko yrittäjäkurssilla tai kotona koruja tehden, joten halu ja tarve kunnon kohottamiseen on kasvanut. Treeni jonka eilen tein, oli aivan tappo, enkä pystynyt tekemään sitä kokonaan. Jostain on kuitenkin aloitettava!

Onko teillä tavoitteita vuodelle 2013?


Jan 2, 2013

8 totuutta työstä

Tina's-blogin Tiina pyysi minua listaamaan kahdeksan totuutta itsestäni.

Päätin täysin omavaltaisesti muuttaa haastetta ja rajata asiat koskemaan yksinomaan työtä. Mikä olisikaan virkistvämpi aihe vuoden ensimmäiselle arkipäivälle kuin työ? ;)

1. Työurani alkoi teininä naapurin iäkkään rouvan puutarhanhoitajana. Tämä oli ensimmäinen oikea kesätyöni, ja palkkani työstä oli 5 € / tunti. Työnkuvaan kuului kaikki pihan ja puutarhan työt, ja mukava - joskin äärimmäisen tarkka - työnantajani keitti minulle kahvit sekä klo 10.00 että klo 12.00. Tuossa iässä kun ei ollut vielä mitään velvollisuuksia saati vastuita, 150 euron viikkopalkka tuntui ruhtinaalliselta.

2. Seuraavaan palkkatyöhöni astuin lukioikäisenä. Bongasimme ystäväni kanssa julisteilmoituksen mahdollisuudesta tulla lehtimyyntifirman leipiin. Lisäansion toivossa ja pahaa aavistamatta haimme yrityksen listoille.

Kova elämä myyntiprovisioiden ja muuttuvien tuntipalkkojen viidakossa alkoi. Työ oli erittäin kovaa ja henkisesti raskasta, ja tuohon aikaan se lähes nujersi minut. Muuten niin ystävälliset ihmiset kutsuivat meitä puhelimessa rumilla sanoilla ja kuvaannollisesti oksensivat linjaa pitkin korvaamme.




3. Minun täytyi olla vähintäänkin typerä, kun hain seuraavaan työpaikkaani puhelinmyyntiin. Uskottelin itselleni, että työ tässä uudessa paikassa olisi jotenkin mielekkäämpää.

Työ piti sisällään jälleen soittelua ihmisille. Soittelun tarkoituksena oli saada mahdollisimman moni ihminen tilaamaan liikenneturvallisuuslehti "lasten liikenneturvallisuutta edistämään".

Kun olin lähtenyt firmasta, kuulin myöhemmin, että johtoporras oli kavaltanut hyväntekeväisyyteen tarkoitettuja keräämiämme varoja.

4. Olin 18, ja kaipasin lisäansiota. Asuin omillani, eikä opintotuesta ollut elättäjäkseni. Menin töihin ABC-aseman Hesburgerille, ja tein työtä öisin sekä viikonloppuisin. Hullu minä.

5. Kahtena kesänä työskentelin festareilla hodarimyyjänä. Teimme viikon työtunnit viikonlopun aikana, mikä tarkoittaa suomeksi sanottuna 15 - 18 tunnin työpäiviä ulkona seisten ja humalaisia palvellen.

6. Lukion jälkeen muutin Jyväskylään opiskelemaan, ja taas oli työnhaun aika. Kahden edellisen lehtimyyntityön koulimana oivalsin, että saan sairasta nautintoa myyntityöstä ja siihen liittyvien haasteiden voittamisesta. Hain taas puhelinmyyntiin. Jälleen kerran menin firmaan heittämällä sisään (pulaa työntekijöistä?), ja työ alkoi.

Pakko sanoa, että tämä firma oli tosi asiallinen. Emme myyneet lehtiä tai keränneet lahjoituksia kavallettaviksi, vaan kauppasimme edullisempaa sähköä sekä vakuutuksia. Tuntipalkka oli alalla varsin kohtuullinen, ja myyntiä oli tuotteen takia helppo saada.


.


7. Kolmannen puhelinmyyntifirman jälkeen tein itseni kanssa sopimuksen, etten enää ikinä myy mitään puhelimitse. Vaikka sähkömyynti sujuikin hyvin, paikallaan istuminen sekä sadan puhelun ottaminen päivittäin ei soveltunut minulle. Kaipasin jotakin käytännöllisempää.

Lapsemme syntymän ja äitiysloman jälkeen opiskelin fysioterapeutiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Seuraavaa työtä suoritinkin muutaman vuoden varttuneempana Kankaanpään kuntoutuskeskuksen neurologisella osastolla.

Tein terapiaa vaikeiden sairauksien parissa. Tästä työstä nautin. Rakastan ihmisiä, joten ihmisläheinen työ todella tuotti minulle tyydytystä. Sain työstäni myös riittävästi haastetta, mitä selvästikin tarvitsen viihtyäkseni työssä.

8. Vuoteen 2012 tultaessa minulle alkoi hahmottua, mitä oikeasti haluan tehdä. Ehkäpä kasvoin riittävän vanhaksi ymmärtämään, mikä on pohjimmiltaan se oma juttuni, tai sitten värikkäät työkokemukseni ohjasivat minua tiettyyn suuntaan. Niin tai täin, päätin ryhtyä yrittäjäksi.


-------------------------------------------------------------------


8 totuutta työstä -haaste lähtee seuraaviin blogeihin:



-------------------------------------------------------------------