Sep 30, 2012

Luonnollinen kauneus

Olen ihminen, joka kaipaa aika ajoin kasvoilleen ehostusta.

Kaipaan kuitenkin luonnollista ehostusta, sillä turha kemikaalikuorma ärsyttää. Ei nanopartikkeleita, ei parabeeneja. Vain hengittävää ja ystävällistä luonnollista ehostusta.

Kuulin ekaa kertaa luonnollisista mineraalimeikeistä samaan aikaan, kun aloin kiinnostua puhtaasta ravitsemuksesta ja huipputerveydestä luonnon omin keinoin. (Tästä on aikaa joitakin vuosia.)

Silloin puhuttiin sellaisista meikkisarjoista kuin Jane Iredale, Essentia Naturale ja Lily Lolo.

Mulla ei ollut harmaata haisua, mitä nuo ovat, miten noita käytetään, ja toimivatko luonnonaineet ihan oikeasti meikkinä.



Päätin kuitenkin testata, sillä halusin keventää kemikaalilastiani. Ja hyvällä tuurilla myös ihoni terveyttä.

Tarkoitus oli testata eri sarjoja, mutta jämähdin heti Lily Loloon. Valitsin merkin summassa, ja sille tielle jäin.

Mineraalimeikit toimivat minulla aivan loistavasti. En ole ikinä saanut vastaavaa hehkua ja pysyvyyttä aikaan niin sanotuilla tavallisilla meikeillä - kalliimmillakin. On ihana tunne, kun iho hengittää. Ja vielä ihanampaa on, kun meikki ei kasaannu tai leviä edes hikoillessa. Uskomatonta.

Mutta. Olisiko jo aika kokeilla jotakin muuta luonnollista mineraalimeikkisarjaa? Onko kenelläkään kokemuksia eri sarjoista, ja oletteko tehneet vertailua esimerkiksi noiden kolmen edellämainitsemani kanssa? Luottomeikkini ovat lopussa, ja olisi aika tehdä tilausta.


*    *    *    *


Ps. Käyttäjäkokemuksia Lily Lolosta ja luonnonkosmetiikasta yleensäkin on kirjoittanut Hannamari Rahkonen blogissaan. Hannamarin blogi on uusi tuttavuus minulle, mutta ihanan raikas tuulahdus alkavaan syksyyn. Suosittelen lämpimästi Hannamarin blogia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luonnollisesta kauneudesta ja itsestään huolehtimisesta.


Sep 25, 2012

Kunta, jossa asiakaspalvelijat hymyilevät

Ollaan asuttu landella nyt about kaksi kuukautta.

Tajusin eilen illalla, että meitsi nauttii näistä pikkukylän palveluista ihan kympillä.

Katsokaa nyt esimerkiksi tätä:




Luotsipoika. Legendaarinen K-kauppa, josta löytyy tuoretiski.

Luotsipojan oikealla puolella näkyy Merikotka. Merikotka on sekatavaraliike, jossa palvelee myös asiamiesposti. Merikotka ei jätä kylmäksi ketään. Tarvitseepa sitten Novitan lankoja, puisia henkareita, työkaluja, lasten uima-allasta tai kynttilöitä, ne löytyvät kaikki Merikotkasta. Ja jos ei löydy, niin hankitaan.

Tien toisella puolella sijaitsee terveyskeskus. Samalla sadan metrin säteellä on myös kunnantalo, jonka pommisuojassa toimii kuntalaisille ilmainen kuntosali

Mitä voin siis todeta? Kaikki oleellinen löytyy minuutin kävelymatkan päästä. Miksi asuisin enää kaupungissa, jossa maito piti hakea yhdestä Suomen suurimmasta Prismasta ja postiin piti lähteä keskikaupungille?

Täällä palvelu skulaa. Go Luvia!

- - - - 

Onko sinulla kokemuksia Luviasta? Jaa kokemuksesi kommenttiboxissa!


Sep 21, 2012

Ohjeet ja vinkit osa 8: Virkattu kranssi!


Aiemmin tekemäni virkatun kranssin ohjetta onkin kyselty jo useamman kerran. Tässä siis vihdoinkin ohje!

Virkattuun kranssiin tarvitset:

  • Kranssipohjan
  • Trikookudetta
  • Kuteeseen sopivan virkkuukoukun


Minä käytin styroxista kranssipohjaa, jonka halkaisija on 24 cm ja tausta litteä. Kuteena käytin luonnonvalkoista, hieman epätasaista kudetta, jota kului noin 400 grammaa. Virkkuukoukkuna minulla oli koukku nro 7.


Aloita työ kiertämällä yksi kerros kudetta kranssin ympäri. Tee ripustuslenkki valmiiksi. 




Ensimmäinen kerros: Virkkaa kiinteitä silmukoita kranssin ympäri tiiviisti.

Silmukoita tulee olla kahdeksalla jaollinen luku - tiivistä silmukoita tarvittaessa.

Kiinnityslenkki jää työn taakse.






Tee lopuksi piilosilmukka ensimmäiseen kiinteään silmukkaan.

Tässä kranssissa on 72 silmukkaa.



Toinen kerros: Virkkaa kymmenen ketjusilmukkaa ja yhdistä kahdeksanteen kiinteään
silmukkaan piilosilmukalla. Jatka näin kerros loppuun.



Kolmas kerros: Virkkaa kiinteä silmukka kranssin ympäri kahden
ketjusilmukkakaaren väliin:




Virkkaa 5 ketjusilmukkaa:




Seuraavaksi kiinteä silmukka seuraavan kaaren puoleen väliin. 

Kiinteä silmukka virkataan ensimmäisen kerroksen kiinteään silmukkaan,
jolloin toisen kerroksen ketjusilmukkakaari jää väliin, kuten kuvassa:




Virkkaa jälleen 5 ketjusilmukkaa, jonka jälkeen kiinteä silmukka seuraavien kaarien väliin kranssin ympäri:




Näin jatketaan kranssi loppuun. Eli 5 ketjusilmukkaa, kiinteä silmukka, 5 ketjusilmukkaa, kiinteä silmukka jne. Ketjusilmukkakaarien väliin tulevat kiinteät silmukat virkataan kranssin ympäri, ja kaarien keskelle tulevat ensimmäisen kerroksen kiinteisiin silmukoihin.

Lopuksi päätellään työ ja nautitaan lopputuloksesta!




Ps. Styroxrenkailla on taipunus hajota helposti. Siksi vahvistin renkaan leveällä teipillä ennen työn aloittamista.

Hauskaa päivää!

Sep 20, 2012

Päivän polttavat

Poitsumme on tänään hoidossa, joten mulla on aikaa puuhata kaikkea vaiheeseen jäänyttä. Kuten:

  • Tullata rajalle jäänyt korutarvikepaketti
  • Väsätä erä Mustia Lintuja
  • Lähettää korulähetyksiä



Lisäksi aijon suunnitella ohjetta aiemmin tekemästäni virkatusta kranssista tänne blogiin. Muutamat lukijat ovat kyselleet ohjeen perään, ja ajattelin, että monikin voisi tykätä siitä?

Joo ja okei. On täällä vähän muutakin puuhaa. Jonkun pitäisi kuurata tuo keittiö.




Touhukasta päivää!


Sep 17, 2012

Palkintojenjako!

Hei, nyt on kilpailuaika päättynyt ja tulokset analysoitu!

Kiitos paljon kaikille osallistujille, nimiehdotuksia tuli paljon!

Monet lukijat ovat selvästikin samalla aaltopituudella kanssani. Kommenteista ja viesteistä nimittäin huomasi, että Nousevan Myrskyn teema sekä korut herättävät samankaltaisia mielleyhtymiä muidenkin ihmisten mielissä, kuin vain minun. Monen ehdotuksissa oli sekä kaunista että vaarallista, uhkaavaa ja seesteistä, karua ja pehmeää... Ristiriitaisia ajatuksia siis.




Yksi ehdotus kolahti tajuntaani jo silloin, kun se saapui kommenttilaatikkoon. Haave. Tämän lähetti nimimerkki "Lukija".

Sana "haave" vahvistui mielessäni entisestään viime päivinä. Mielessä on nimittäin pyörinyt paljon erilaisia haaveita, niin innostavassa kuin hyvin haikeassakin mielessä. Haaveeseen sisältyy monenlaisia merkityksiä.

Lukijalle lähtee nyt uudet korvakorut lahjaksi, ja korut nimetään hänen ehdotuksensa mukaan! Kiitos!

Mulla on tuolla myös muutama ylimääräinen paketti uusia Lee-korvakoruja. Haluan jakaa ne pois, ja ne lähtevätkin nyt kolmelle muulle hyvälle ehdotukselle.

Sari ehdotti sanaa "Siipirikko".
Eevi "Mustaa jäätä".
Ja Eilen tein "Routaa".

Eli Lukija, Sari, Eevi ja Eilen tein, laittakaahan yhteystitonne minulle viikon sisällä osoitteeseen nousevamyrsky (at) gmail.com, niin laitan palkintonne postiin! :)

Kiitos vielä kaikille!

Sep 15, 2012

Muistutus



Tulin vielä muistuttelemaan, että kilpailuaikaa on jäljellä huomiseen iltaan asti.

Nyt haetaan siis nimeä uusille korvakoruille, joista kuva tässä. <--

Pakko sanoa, että kuva ei anna oikeutta korviksille. Minusta nämä ovat livenä vielä näyttävämmät.

Nimiehdotuksia on tullut jo iso määrä, kiitos kaikille tähän asti!

Korvikset nimetään parhaan ehdotuksen mukaan, ja voittaja saa nämä palkinnoksi. Olen luvannut jakaa myös ylläripalkintoja, ja niitä lähtee myös muutama matkaan!

Korvakorut ovat siis pyörän sisäkumista tehdyt, ja metalliosat ovat ruostumatonta terästä. Nimiehdotuksen pääsee antamaan tästä!

Mukavaa lauantaita!


Sep 11, 2012

Lee



Muistatteko, kun kirjoitin luomisprosessista ja siitä, miten sekavat fiilikset minulla on aina ennen luomisen lopputulosta? Silloin oli raastava tunne siitä, että mikään ei onnistu ja mistään ei tule mitään. Kaikki uudet ideat olivat vain vanhan toistoa ja typeriä muutenkin.

Arvelin kuitenkin, että sisälläni kalvava polte enteilisi hyvää. Tulkitsin olotilani oikein, sillä asiassa kävi juuri niin kuin aavistelinkin. Sekavasta tunnemössöstä pusertui lopulta olemassaoloon muutama uusi korumalli.

Tässä yhdet niistä. Nimesin korvikset Leeksi. Leehän on merenkulkusanastoa ja tarkoittaa tuulen suojapuolta.

Kiitos kaikille tähän mennessä kilpailuun osallistuneille! Vielä on kosolti aikaa ottaa osaa kisaan.


Sep 10, 2012

Kilpailu: Nimi korvakoruille!

Viime postauksessa jo vihjasinkin, että kilpailu on alkamassa!

Eli nyt tarvisi keksiä näille uusille korviksille nimi. Pyydän apuanne, sillä omat aivonystyräni lyövät nyt vähän tyhjää...

Nimen tulisi sopia Nousevan Myrskyn teemaan, ja samalla kuvata korvakorujen luonnetta. Kaupan puolelta voi käydä katsomassa, minkätyylisiä nimiä nykyisillä koruillani on.




Suunnittelin nämä korvikset juhlakäyttöä ajatellen. Toki nämä käyvät arkeenkin, ja jokainen käyttäjä itse tietää parhaiten, minkälaiseen käyttöön / asuun / kampaukseen / fiilikseen nämä parhaiten sopivat. 

Nämä ovat koko malliston arvokkaimmat korvakorut. Työläät työstettävät, mutta mielestäni aika mageat.

Korvakorut ovat näyttävän kokoiset: mitta koukun yläosasta viimeiseen nyörin alaosaan on noin 19 cm. Mustat osat ovat pyöränkumia, ja mukana olevat ketjut ruostumatonta terästä.




Eli näille siis nimi! 

Ehdotuksen voi jättää tämän postauksen kommenttiosioon tai osoitteeseen nousevamyrsky (at) gmail.com.

Paras ehdotus voittaa! Jos samoja ehdotuksia tulee useampi, palkinto lähtee nimeä ensin ehdottaneelle. 

Ai niin ja se palkinto! Sen lisäksi että koru nimetään osuvimman ehdotuksen mukaan, voittaja saa tietysti nämä korvikset itselleen! :)

Vastausaikaa on tämän viikon loppuun, sunnuntaihin klo 23.59 asti.

Kisaa saa tietenkin mainostaa, mutta tasapuolisuuden nimissä palkinto on kaikille osanottajille sama. Hyvistä ehdotuksista saatan tosin jakaa ylläripalkintoja...!

Sep 9, 2012

Vanha Ikkuna



Löytyi tälläinen vanha ikkuna, kun pengoin varastoja. Itse asiassa siellä oli näitä jopa kuusi. Kuitenkin vain tässä yhdessä oli ruudut, muut olivat yhden lasin ikkunoita.

Mietin tässä, mitä tällä teen. Kyhäänkö tähän jotakin, vai kylmästi vaan seinälle..?

Katsokaas muuten, mitä tuolla roikkuu. Uudet korvikset, jotka olen lisännyt myös verkkokauppaan. Nyt kannattaa olla kuulolla, sillä pian on tulossa korviksiin liittyvä kilpailu!


Sep 8, 2012

Funky Homo Sapiens

Täällä taas, kahvikuppi kourassa tietokoneella.

Pitääpäs hehkuttaa uutta yhteistyötä, nimittäin sitä, että sisäkumikorujani saa nyt myös Funky Homo Sapiens -kivijalkaputiikista Vihdistä, sekä samannimisestä nettikaupasta. Olen niin innoissani!




Vähän taustaa. Funky Homo Sapiensin äiti ja huikean luova Saia Ikävalko on koru- ja vaatesuunnittelun vankka ammattilainen. Kaupan lisäksi Saialta löytyy myös joukko uniikkeja omia tuotteita, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua!

Jotta Saian tyyli ja ajatukset hänen töidensä takana avautuisivat vielä lisää, pengoin yhden hänestä kertovan artikkelin. Tykkään itse ihan älyttömästi Saian ideoista ja siitä, miten hän on onnistunut luomaan kierrätyskamasta houkuttelevia kokonaisuuksia.

Funky Homo Sapiensilta saa tällä hetkellä kolmea suosituinta koruani, Lahoa Koivua, Karikkoa ja tietty Mustia Lintuja. Tervetuloa / tervemenoa tutustumaan koruihin livenä!

Funky Homo Sapiens -Boutique
Kantotie 16
03400 Vihti


Sep 7, 2012

Oman verkkokauppansa kuningatar?

Kun huomaa lukevansa Taloussanomia päivittäin, tajuaa viimeistään silloin, että on tullut aikuiseksi.

Tämän päivän Taloussanomissa on lyhyt juttu otsikolla "Verkkokauppias, näillä eväillä syntyy toimiva bisnes".

Otsikosta huolimatta juttu ei tarjonnut mitään maatamullistavaa silmiemme eteen. Mutta pistihän tuo silti miettimään.

Nyt kun oma verkkokauppani on ollut pystyssä muutaman kuukauden, sitä miettii joka hetki, tekeekö asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Sitä tekee alati parannuksia kauppaansa ja toivoo niiden toimivan. Sitä tekee lisää parannuksia ja miettii, menikö koko juttu ojasta allikkoon.

Omaa tuotostaan on erittäin vaikea arvioida. On mahdotonta katsoa omaa kauppaansa objektiivisesti. Itsellä on toki oma visio ja ajatus päässä, mutta vastaakohan se ollenkaan sitä, miten kaupan vierailijat asian näkevät?



Entäs se kaikkein oleellisin kysymys - myykö kauppa?

Taloussanomien jutussa oli seuraava ohje: "Ota selvää, mitä kuluttajat arvostavat ja laajenna valikoimaasi sen mukaisesti."

Tjaa. Mitenköhän tuon tekisi käytännössä? Miten selvitys tehdään?

Ainoa vaihtoehto taitaa olla se, että lataa kaupan täyteen tavaraa ja katsoo, mikä myy parhaiten.

Mutta. On tässä myös mutta. Jos lukee itsensä jonkun sortin taiteilijaksi, voi miettiä, haluaako vain myydä mitätahansamoskaa rahan toivossa. Vai haluaako oikeasti toteuttaa itseään ja myydä sitä, mistä itse pitää?

Miten säilyttää itsekunnioituksensa verkkokaupan suhteen? Miten saada kauppa käymään vikkelämmin? Miten olla oman verkkokauppansa kuningatar?

Tätä mietin nyt, kun haen kahvia.


Sep 4, 2012

Konkretia tuottaa tyydytystä





Tänään kulutin päivääni Lahojen Koivujen parissa. Valmistelen hieman isompaa lähetystä, joka on lähdössä tällä viikolla Vihtiin. 



Monta leikattavaa osaa, ja tässä vain murto-osa lähetyksestä.

Monet käsityöyrittäjiksi aikovat pohtivat sitä, jaksaako samoja töitä tehdä myyntiin yhä uudelleen ja uudelleen, vuodesta toiseen. Tämä asia on varmasti aiheellinen huolenaihe, kun pohtii tulevaisuuden uraansa ja työnsä mielekkyyttä.

Mietin kysymystä aiemmin itsekin, ja yhä edelleen ajatus työn muuttumisesta tappavan tylsäksi hiipii ajatuksiini.

Ainakaan vielä en ole kuitenkaan kyllästynyt työhöni, vaikka samanlaisia koruja on tullut leikeltyä useita satoja. Itse asiassa, mitä enemmän koruja teen, sitä enemmän omista luomuksistani nautin. Oman kädenjäljen toteaminen on mahtavaa, ja konkreettinen työ on tutkitustikin tyydytystä tuottavaa.





Luen luovaksi työksi myös tuotekuvien ottamisen. Kuva on yhtälailla taideteos siinä kuin konkreettinen korukin, ja kuvien saaminen valmiiksi palkitsee samalla lailla kuin korunkin valmistuminen.

Minä olen aina ollut tarkka omista tuotekuvistani. Haluan, että ne viestittävät juuri oikeita fiiliksiä. Olenkin jo jonkin aikaa tiedostanut, että verkkokauppani tuotekuvat kaipaavat uudistusta.

Kuvasinkin nyt lähes kaikki koruni uusiksi. Taustana käytin eteisen likaista lattiaa. 




Tämän viikon ohjelma on sitten siirtää kuvat kaupan puolelle.

Tykkään näistä kuvista itse tosi paljon. Haluan, että kuvista huokuu tietty rouheus ja armottomuus. Vaihtoehdotkin. En halua, että korukuvat ovat söpösteleviä ja iloisia - se ei ole Nousevan Myrskyn idea. 

Samalla kun uusin tuotekuvat, tein myös itse kauppaan pieniä muutoksia. Käykääs katsomassa ja antakaa kommenttia!


Sep 3, 2012

Spagettikurpitsaa?



Kaikkea sitä ihminen saakin käsiinsä!

Kuvassa näkyy itselleni täysi mysteeri, spagettikurpitsa. Spagettikurpitsa kuulemma muuttuu spagetiksi, kun sen keittää. (?)

Sain kyseisen vonkaleen äidiltäni, ja pitihän keittämistä toki kokeilla. Elän viljatonta elämää, joten kasvi antoi lupaavan odotteen vaihtelusta muille makaroninkorvikkeille.

Keitin kurpitsanpuolikkaita puoli tuntia ohjeen mukaan. Ennen keittämistä siemenet kaavittiin pois.

Tulos? Sisus liuskottui nuudelimaiseksi mössöksi, joka lusikoitiin kuoren sisältä ulos. Ihan hyvää, mutta kaukana spagetista, I say.

Ruuanlaitosta ja resepteistä kiinnostuneille vinkiksi Jokihaka kokkaa ruoka- ja valokuvablogi. Tästä blogista löytyy reseptien lisäksi silmänruokaa mahtavien ruokakuvien muodossa.

Jokihaka... Loihtisitko spagettikurpitsasta meille jonkun järkevän reseptin...?