May 30, 2012

Aikuisuuden ihanuus


Ikä tuo mukanaan tasapainoa ja seesteisyyttä.
Nuoruudessani minusta tuntui, että olen ruma ja vääränlainen. Minusta tuntui, että muut ajavat ohitseni ja jään aina kakkoseksi.
Olin hyvä koulussa. Olin taiteellinen, ja haaveilin käsi- ja taideteollisesta koulusta. Kultuuriin ja yhteiskuntaan liittyvät asiat kiinnostivat minua.

Minusta tuntui, että muut pitävät minua outona ja huonolla tavalla erikoisena. Pelkäsin, että minua aletaan pitää opettajien lellikkinä.  

Muiden hyväksyntää hakiessa lähdin mukaan kaikkeen typerään. Pukeutuminen ja ulkonäkö muuttui, ja päihteidenkäyttö alkoi.

Olisin halunnut olla oma omituinen itseni, mutta en uskaltanut. Pelkäsin muiden vastareaktiota. Pelkäsin, että minua aletaan kiusata. Todellisuudessa olin varmaan itse mukana kiusaamassa muita paljon enemmän. 

Olin liian ujo ja arka olemaan oma itseni - heikolla itsetunnolla varustettu hahmo - jonka piti aina yrittää miellyttää muita. En halunnut suututtaa ketään, ja tein aina mitä minulta kukakin sattui pyytämään. Ulospäin olin kovis, mutta samalla en uskaltanut edes hymyillä saati katsoa silmiin. 

Kun ajattelen sitä Liisaa reilu kymmenen vuotta sitten, minun käy häntä sääliksi. Kuin heittopussi. Tai ulapalla ajelehtiva vene, jota tuuli kuljettaa minne sattuu. 

Onneksi typeryys jäi teinivuosiin, ja aloin rakentaa itseäni aikuiseksi. 

On hienoa olla aikuinen. On hienoa olla terveellä itsetunnolla varustettu ihminen, vaimo ja äiti. Minun ei tarvitse miellyttää ketään, jollen halua. Vaikka luulin, etten ole minkään arvoinen, olen saavuttanut monia asioita. 

Jos joku ei pidä siitä millainen olen, se olkoon hänen valintansa. Nyt voin seisoa selkä suorassa ja katsoa silmiin. Minulla ei ole mitään hävettävää, ja olen tyytyväinen itseeni. Kaiken lisäksi olen elämässäni onnellinen.

On hienoa olla oma omituinen itsensä. 

May 27, 2012

Aava

Kasvoin meren rannalla. Kotiranta oli noin 30 metrin päässä talosta. Kesällä uitiin ja soudeltiin, ja talvella luisteltiin meren jäällä.

Jos jotakin kaipaan, niin merta. Haluaisin, että meri olisi jatkuvasti näköpiirissäni ja voisin juoda aamukahvini merta tuijottaen.

Enkä laittaisi vastaan, jos mökkini sijaitsisi tällaisten maisemien varrella:






Nämä kuvat ovat kevään matkaltani Portugalista. Kuvat eivät edes kerro, kuinka huikea paikka tuo oli. Tie jatkui vielä korkealle ylös, ja maisemat vain muuttuivat ylväämmiksi.

Mutta asiasta vähän toiseen. Tässä paranneltu versio aiemmin tekemästäni kranssista. Kranssin nimi on merellisesti Aava (voi kuinka rakastankaan merta!).




Mahtavaa, että on taas kesä ja pääsee merelle!


May 25, 2012

Laho koivu

Muistatteko, kun kerroin tästä hommasta?



Lupasin palata asiaan ja kertoa, mitä näistä kuminpaloista oikein syntyi.




Ja kovan saksimisen jälkeen jotakin kerrottavaa alkoikin jo olla!




Kumeista valmistui rannekoruja.




Rannekoru sai nimekseen Laho Koivu. Koru on ihonmyötäinen, ja se on valmistettu tuttuun tapaan sisäkumista.

Kiinnityksenä toimii papukaijalukko. Korun toisessa päässä on pieni pätkä ketjua, joten korun saa kiinnitettyä haluamalleen kireydelle.

Korun materiaalit ovat ekstrakestäviä. Metallilenkit ovat kaksinkertaisia, ja kumi todella lujaa. Tämä koru kestää siis kovimmatkin myrskyt.




Nämä rannekorut lisään myös verkkokauppaani.




Kuvausrekvisiittana toimivat tällä kertaa kuivatut taulakäävän palat sekä lasipurkki. Taulakääpä on lehtipuidemme tärkeä lahottajasieni, ja sen läsnäolo metsissä kertoo metsän arvokkuudesta.

Purkissa oleva kääpä on itse keräämääni, ja se on kuivattu ja säilötty kannen alle. Lasipurkissa sieni säilyy hyvänä pitkään, odottaen tulevaa käyttöä.




Psssst... Jos ihmettelet, mihin ihmeeseen tätä kääpää oikein käytetään, lisätietoa saat esimerkiksi Jaakko Halmetojan sivuilta. Enkös minä sanonutkin, että Suomen luonto on aikamoinen inspiraation lähde! ;) 


May 24, 2012

Yrttijahti



Kävimme eilen äitini kanssa hakemassa nokkosia eräältä vanhalta pellolta. Olen ollut jokseenkin uuvahtanut viime aikoina, joten tuumasimme, että ehkä oma superfoodimme nokkonen auttaisi. Rautaa, C-vitamiinia, mineraaleja, hivenaineita...

Nokkonenhan on adaptogeeninen kasvi, eli lääkinnällinen kaveri, joka normalisoi kehon toimintoja. Olipa kehossa sitten liikaa tai liian vähän jotakin, nokkonen tasapainottaa tilan. Nokkosen sanotaan vahvistavan elintoimintoja ja estävän stressitekijöiden vaikutusta. Ravitsemuksellisesti se on erittäin monipuolinen.

Nokkosta kasvoi pellolla niin paljon, että meillä oli puolessa tunnissa kaksi isoa pyykkikorillista nokkosta.

Koska keräys sujui niin vaivattomasti, päätimme hortoilla metsissä vielä lisää. Etsimme kääpiä ja otimme talteen mustikan- ja koivunlehtiä sekä isoimpia kuusenkerkkiä. Ja lopuksi vielä säkillinen mustaherukan ja voikukan lehtiä. (Meikä aikoo syödä nekin.)

Koska metsät, joista tavaraa haiemme, ovat vanhempieni, maanomistajan luvista ei tarvinnut huolehtia. Nyt minulla on pakkanen sullottuna täyteen Suomen villin luonnon huipputerveellisiä ja taatusti puhtaita yrttejä. Voisiko alkukesä paremmin alkaa?


May 21, 2012

Tärkeiden asioiden virkattu kori




WC:mme kaipasi surkeasti säilytyskoria paperirullille. Olen kyllästynyt siihen näkyyn, kun rullia lojuu puoliksi tyhjissä muovisäkeissä WC:n alahyllyllä. (Eikä rullien heiluminen valtoimenakaan ole yhtään sen parempi vaihtoehto.)





Korinvirkkaukseen siis! Tämä kori on tehty lähes samalla kaavalla kuin aiempi virkattu lelukori, mutta kude on ohuempaa ja silmukkamäärä näinollen suurempi.




Pohja on kiinteitä silmukoita neliön muotoon virkattuna. Reunat ovat pylväitä. 

Koska pylväiden määrä kierrosta kohti oli sopivasti kolmella jaollinen, virkkasin joka kolmannen pylvään eteen. Näin muodostui korin pinnassa oleva kohokuvio.



Kuteeni oli vähän turhan löysää tähän puuhaan, ja valmis kori lörähtää alta aikayksikön. 




No, aijon tumpata korin täyteen rullia, joten saan sen pysymään muodossaan. 

Nyt vessamme sai pehmeänoloisen piristyksen, joka on sävy sävyyn muiden vadelmanväristen asioiden kanssa.


May 18, 2012

Kumilinnut lentävät maailmalle

Huh, täällä on ollut tehdas pystyssä!

Spotify soittaa parasta aikaa Kentiä, ja minä rouskin Urtekramin kuivattuja banaanilastuja. 

Tässä koneella "rentoutuessani" ja perjantai-iltaa viettäessäni (heh) ajattelin kertoa hiukan Nousevan Myrskyn kuulumisia!




Vaikuttaa siltä, että Karikko-rannekorun ohella nämä sulkakorvikset ovat muotoutumassa yhdeksi suosikkituotteista. Ja hyvä niin! Pidän itsekin näistä linnuista tosi paljon - yksinkertainen on jälleen kerran minusta kaunista.



Verkkokaupasta on siis alkanut tulla tilauksia aika kivasti. Koska Mustia lintuja on mennyt, sulkavarantoni ovat lähes huvenneet. Olenkin nyt tehtaillut Musta Lintu -korvakoruja melkeinpä liukuhihnalta. Tarkoitus on saada varastot täyteen tuotteita, jotta niitä on sitten helppo laittaa pakettiin aina kun tilaus tulee. 




Tuotevalikoimani verkkokaupassa on edelleenkin varsin vaatimaton, mutta näköjään tämä toimii näinkin. Ehkä onkin parempi, ettei tuotteita ole liian rönsyilevästi?

Tarkoitus on kyllä lisätä valikoimaa pikku hiljaa, ja tuotteiden suunnittelu on koko ajan käynnissä. Haaveeni on, että kykenisin muodostamaan parinkymmenen tuotteen valikoiman, joka olisi eheä kokonaisuus. Osa tuotteista tippuu varmaan matkalla pois ja uusia tulee tilalle. Katsotaan, mihin tämä muotoutuu.




Kiitos muuten kaikille pyöränkumikampanjaan osallistuneille! Kampanjan kautta olen jo nyt saanut paljon kumeja, vaikka koko kampanja on vasta alussa. Oloni on nyt hyvin huojentunut ja helpottunut, sillä nyt minun ei tarvitse murehtia sitä, mistä saan sisäkumeja. 

Kampanjaan voi edelleenkin osallistua, joten jos kotonasi lymyilee hajonneita pyörän sisäkumeja, kurkista kampanjasivu tuosta ylhäältä!

Kumien hankinnassa olen ajatellut lähestyä myös pyöränkorjaajia. Toistaiseksi minun ei ole kuitenkaan tarvinnut sitä tehdä, sillä lukijani ovat auttaneet minua täydentämään varastojani. Ja minusta tämä on monin verroin mukavampi tapa hankkia kumeja!




Lopuksi vielä muutama sana korujen kuvaamisesta. 

Kuten moni bloggaaja varmasti tietääkin, korujen kuvaaminen aiheuttaa välillä aikamoista päänvaivaa. Joskus tuntuu, että kaikki taustat, asetelmat sekä valaistukset saavat korukuvat epäonnistumaan. Korun parhaat puolet hukkuvat ja koko touhu vaikuttaa epäillyttävältä. Ja mikä kamalinta, kuvissa korut saattavatkin näyttää yks kaks yllättäen rumilta! 

Tässä pari vinkkiä, joilla olen itse onnistunut parantamaan korukuvieni laatua.
  1. Lasipinnat. Korut tuntuvat rakastavan lasia. Mukit, astiat, kulhonreunat...
  2. Paljon valoa. Itse kuvaan ikkunan lähellä ja lisään kuviin valoisuutta kuvankäsittelyohjelmalla usein vielä jälkikäteen, jotta saan otoksiin hehkuvan fiiliksen. 
  3. Neutraali ja puhdas tausta. Näissä kuvissa taustana toimivat Ikean valokuvakehykset ja kortit niiden sisällä. Mielestäni tuo ei muuta tarvitse.
Tuleeko teille mieleen muita kikkoja tai apukeinoja, joilla voi parantaa korukuvien laatua? (Jos muuten valokuvaajat sattuvat lukemaan tätä, kaikki vinkit kuvien parantamiseksi ovat varmasti tervetulleita!)

Kuvauksellisen kaunista viikonloppua!

May 13, 2012

Pulpahteleva totuus

Iittalan Teema on mielestäni yksi parhaista kahvikupeista.

Päätin hieman elävöittää Teema-mukiani ja piirsin kupin kylkeen pulpahtelevan kuvion.

Teos on luotu Marabu-posliinitussilla ja se sai nimekseen "Kofeiinin imeytyminen verenkiertoon"




Muki on hyvä, mutta mitä pitäisi ajatella itse kahvista? Tutkimusten mukaan kahvista on sekä hyötyä että haittaa. Kuka tietää totuuden?

Olen suunnitellut kahvinjuonnin lopettamista. Rakastan kahvia, mutta olen alkanut ajatella, että turha kofeiini ei ehkä ole hyväksi elimistölleni. Rakastan kahvia, mutta minua häiritsee riippuvuussuhteeni siihen.

Onkohan minusta teenjuojaksi?

Joka tapauksessa: Piristävää uutta viikkoa!


May 10, 2012

Sydän löysi kodin

Sydämeni löysi kodin. Home-sarjan neliön muotoinen lasipurkki.

Nyt rakas ällötykseni luo tunnelmaa olohuoneemme hyllyltä käsin.

Aika hapokasta. Mitäköhän ihmiset ajattelevat näistä hullutuksistani? No, pieni jäynä aika ajoin tekee elämästä mielenkiintoisempaa.





May 8, 2012

Virkattu kranssi



Noin viikko sitten sain Vaahtopäät-matto tilauksen. Toivomuksena oli saada kaksi valkoista mattoa, ja samalla pari vaaleaa kranssia. 

Ensin oli suunnitteilla höyhenistä tehdyt kranssit, mutta ajattelin, että trikookuteesta virkatut voisivat olla myös aika kivat. Tilaaja tykkäsi ideasta, ja tässä näemme ensimmäisen valmiin version.




Kranssi on virkattu samasta trikookuteesta, josta teen matotkin. Matot ja kranssit sopivat sitten teemaltaan ja tyyliltään toisiinsa.

Kranssin sisus on rytättyä paperia ja vanhaa kuparilankaa. Virkkasin kranssin pohjalle kerroksen trikookudetta, jonka jälkeen aloitin varsinaisen työn.

Kranssin pohjaksi kelpaavat siis vallan mainiosti vanhat lehdet ja mainospostit, jotka tukevoitetaan kiertämällä metallilanka niiden ympäri. Pohjalle voi halutessaan kieputtaa myös satiininauhaa tai lakanakankaan suikaleita, mikäli pohja jää näkyviin ja siitä haluaa täysin siistin. Tällä tavalla tehty kranssin pohja ei sovellu ulkokäyttöön, mutta sisätiloissa on varsin kestävä ja jämäkkä. 


Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen, ja toivon, että myös asiakas tykkää! 

Tästä tuli itse asiassa niin kiva, että taidan tehdä meillekin yhden samanlaisen. Tai miten olisi samanlainen, mutta jättikoossa? Ja olohuoneen seinälle ripustettuna?

May 6, 2012

Parhaat reseptit: Fudge






Viikonloppuna iski makeannälkä. Koska olen ollut flunssassa enkä ole jaksanut tehdä mitäään, piti saada jotakin hyvää ja äkkiä.




Pidän usein enemmän taikinasta kuin valmiista kekseistä. Tässä tuleekin kaikkien taikinanrakastajien helppo fudgeresepti. Ohje on gluteeniton, munaton ja pehmeän makoisa.


Fudge


3 dl kidesokeria
50 g voita
2 dl kuohukermaa
1 rkl vaniljasokeria
2 rkl kaakaojauhetta
50 g kaltattuja ja hienonnettuja manteleita


1. Vuoraa pieni vuoka leivinpaperilla ja taittele reunat ylös.

2. Sekoita kaikki ainekset paitsi mantelit kattilassa. Keitä tasaisella lämmöllä n. 25-30 minuuttia. Tee kuulakoe, tiputa hieman fudgemassaa lasiin, jossa on vettä. Kun voit pyöritellä taikinatipan kuulaksi, massa on valmis.

3. Lisää mantelit ja sekoita, kaada massa vuokaan. Anna jäähtyä ja leikkaa sopivan kokoisiksi paloiksi.


O-ou... Aika makeaa!




Psst... "Aikuisempaa makua" saa aikaiseksi, kun taikinaan lorauttaa hiukan viskiä, konjakkia tai rommia. :P



Alkuperäinen ohje: mtv3.fi/reseptit

Taikinamaisen hyvää loppuiltaa!


May 5, 2012

Uusi rannekoru



Terveiset täältä flunssan kourista. Aikaisemmin intoilin, etten ole juuri koskaan kipeä, mutta näemmä en olekaan immuuni nuhakuumeille.

Koko päivä on tullut oltua sisällä. Onneksi olotila on sallinut edes pienen puuhailun.

Virkattu rannekoru, siinä se on!



Koru on tehty ketjusilmukoista, kiinteistä silmukoista, puolipylväistä ja pylväistä. Kiinnitys toimii papukaijalukolla, ja toisessa päässä on muutama lenkki säätövaraa antamaan.

Lenkit ovat kaksinkertaisia, jotta kestävät paremmin käytössä.

Aluksi neuloin valkoisia helmiä korun kaariin, mutta päädyin ottamaan ne pois. Mielestäni tässäkin tapauksessa yksinkertainen ja konstailematon toimi paremmin. Ilman helmiä korun perusluonne - virkkaus - pääsee paremmin esiin.




Ja ai että miten ihana tämä on yllä! Todella pehmeä ja keveän tuntuinen.




Mahtaisivatkohan tällaiset käydä kaupaksi verkkokaupan puolella?

Mukavaa viikonloppua!


May 4, 2012

Kaunis lähetys



Voiko nainen innostua vanhoista pyöränkumeista? Ja voiko vanha pyöränkumi olla kaunista? Tietysti voi.




Tässä yksi aika ihana paketti, joka saapui Eilen tein -blogin Hannelta. Hanne osallistui pyöränkumikampanjaan, ja hänelle lähtee tästä hyvästä kiitokseksi Karikko-rannekoru

Lähetys tuli enemmän kuin tarpeeseen, sillä kumivarantoni olivat jo pahasti huvenneet.




Oletteko muuten tutustuneet Hannen blogiin? Jos blogi ei ole vielä tuttu, suosittelen ehdottomasti kurkkaamaan. Paljon käsitöitä, paljon tutoriaaleja ja paljon itse tehtyä. Blogi on kuin karkki - niin makeasti kaikki on toteutettu.




Jos olet vaihtamassa pyöränkumeja uusiin, älä heitä vanhoja roskiin. Lähetä ne minulle ja osallistu kevään ja kesän kestävään pyöränkumikampanjaan. Kiitokseksi kumeista saat valita polkupyöräaiheisia koruja verkkokaupasta. Tarkemmat kampanjaohjeet löytyvät tuosta ylhäältä.

Olen flunssassa, joten tämän päivän hommista ei tule mitään. Vain kahvinjuonti, maakuntalehden selaus sekä bloggaus sujuvat nyt. Ehkä ne myös parantavat minut?


May 3, 2012

Työvaiheita ja materiaaleja










.

Lähitulevaisuudessa lisää siitä, mitä tästä syntyi!


May 1, 2012

Jätesäkistä juhlalaukuksi!





Lähdin kehittelemään aikaisempaa ideaani, ja sain aikaiseksi tämän juhlalaukun. Laukku on valmistettu jätesäkistä, ja tein sen samalla tekniikalla kuin aiemmatkin tuotokset.




Laukku on liimattu isoon kukkaronkehykseen, ja sen etupuolelle neuloin muutamia lasihelmiä naisellista lookia antamaan.







Vuori on vaaleaa, kukkakuviollista puuvillakangasta. Idea kierräysmateriaaleista valmistamissani töissä on se, että roskasta ja romusta huolimatta luomukset näyttäisivät tyylikkäiltä. Vaikka tekisin laukun sitten jätesäkistä, haluan että lopputulos on kyllin naisellinen ja tarpeeksi nätti.





Arvostan kierrätettyjä ja uusiokäyttöä hyödyntäviä tuotteita, mutta monet niistä ovat turhan rosoisia omaan makuuni. Itselleni olen pyrkinyt tekemään jokseenkin neutraaleja, yksinkertaisia ja söpöjäkin töitä, sillä niiden kanssa minulla on kaikkein kotoisin olo.




Tämän taidan ottaa meikkilaukuksi.