Feb 1, 2016

Uusi blogi on auki!

Tervetuloa uudistuneeseen blogiin osoitteeseen

http://www.nousevamyrsky.fi

Siirryn kirjoittamaan firman virallisen osoitteen alle. Tämä vanha blogi juttuineen pysyy täällä, mutta minut löydät jatkossa parhaiten uuden blogin puolelta.

Lisää uusi blogiosoite blogiluetteloosi, niin pysyt päivitysten tasalla.

Kiitos, kun olet ollut mukana seuraamassa menoa!


Jan 26, 2016

Siunaus ja kirous samassa paketissa

Olen luonteeltani täydellisyyden tavoittelija. Perfektionismi on minulle sekä siunaus että kirous. Siunaus se on siksi, että täydellisyyteen pyrkiminen on minulle voimakas eteenpäinvievä voima. Kiitos perfektionismin, ylitän itseni usein ja kykenen tarvittaessa huippuluokan suorituksiin.

Kun perfektionismin kirous-puoli on valloillaan, olen alati tyytymätön omaan työhöni. "Ihan hyvä" tai "ihan jees" ei mitenkään voi riittää minulle. Haen ultimaalista tulosta, vaikka järkeni tietää, että vähempikin kelpaisi. Ajaudun kuluttamaan itseni ja kärvenen samalla itsesyytöksissä: "Olen huono ihminen, sillä en pysty tekemään mitään hyvin. Osaan monta asiaa kohtalaisesti, mutta en yhtään asiaa kunnolla!" Tässä tilassa kaikki valmiskin muuttuu minulle puolivalmiiksi. Sanoipa kuka tahansa mitä tahansa, työ on kesken jos se on kesken.

Juuri tänään haluaisin luoda täydellisen brändin. Tarkoitan siis, että haluaisin viedä Nousevan Myrskyn johonkin häikäisevän hienoon lopputulokseen. Pakkaukset, tuotteet, harmonia kaikessa...


Olen ihaillut esimerkiksi Roosa B.:n brändiä. Kaikki on paketoitu niin hienosti. Erikoisesti tuotevalikoima on silmissäni suorastaan nerokkaan täydellinen. Uskon, että Roosalla on miljoona asiaa tälläkin hetkellä päässään, jotka ovat hänestä rempallaan ja joita hän haluaisi kehittää yritystoiminnassaan. Mutta silti. Kaikki näyttää niin simppelin upealta.

Terveisiä äidilleni. Hän on rakkaudellisesti muistuttanut minua siitä, että minun pitäisi olla armollisempi itselleni. Olen tismalleen samaa mieltä. Mutta miten?


Jan 22, 2016

Parhaat ideani ovat myyntikelvottomia

Harrastelu eroaa yrittäjyydestä siinä, että jälkimmäisellä on tarkoitus tienata.

Viisas yrittäjä luo tuotteita, jotka ovat sekä tyylikkäitä että kannattavia samaan aikaan. Jollei tuotantoa siirrä Kiinaan tai Intiaan, yhtälö on tienaamisen kannalta monesti mahdoton. Usein yrittäjyys tarkoittaakin taiteellisia kompromisseja. 

Katsokaa tätä rannekorua:



Kuva ei kerro puoliakaan tämän banglen loistokkuudesta, sillä todellisuudessa koru kiiltelee lasimaisena ja täysin kirkkaana.

Kerron lyhyesti korun valmistumisprosessin. Valoin kirkkaan koruhartsin sisään kierrätettyä pyöränkumia. Leikkasin kumin köynnösmäiseksi pitkäksi juosteeksi, jonka asettelin varovasti hartsiin. Tiputtelin lasihelmiä sinne tänne.




Sitten aloin odotella. Koru kovettui kaiken kaikkiaan kaksi vuorokautta. Kun koru viimein oli valmistunut ja totesin kaiken olevan täydellisesti kohdallaan, viimeistelen korun hiomalla ja kiillottamalla.



Korun valmistusprosessi kesti siis alusta loppuun saakka pari ja puoli päivää. Tietenkin suurin osa ajasta oli passiivista odottelua, jolloin tein muuta. Mutta silti. 

Myyntikelvoton luomus, jonka tulen jakamaan myöhemmin jollekin teistä! :)

Tilasitko jo uutiskirjeen? Klikkaa itsesi listalle blogin oikeasta sivupalkista.


Uutiskirje lähtee matkaan huomenna!

Jes, mä oon sitten tehokas!

Uusin, roimasti paranneltu uutiskirje lähtee matkaan huomenna lauantaina. Kirjeen teema on omaa tietä kulkeminen. Mikäs olisikaan sen innostavampaa? Huipulla tuulee?

Kirje lähtee täältä pääkallopaikalta maailmalle suunnilleen kerran kuukaudessa. Kirjeessä on jotakin speciaalia joka kerta, joten kannattaa ehdottomasti tilata!






Terkuin, Liisa

Jan 19, 2016

Suunnittelen tulevaa vuotta!

Olen parasta aikaa tekemässä uusia linjauksia tulevalle vuodelle. Suurin osa ideoista on vielä mössönä päässäni, mutta jotakin olen jo päättänyt:


  • Tulen jatkossakin käyttämään somemarkkinoinnissa vain blogia ja Facebookia. Olen ymmärtänyt kohdallani, etten suurista haluistani huolimatta pysty repeämään esimerkiksi Instagramiin. Minulla on tili Instassa, mutten ikinä päivitä sinne mitään. Lienee viisainta ladata paukut keskitetysti.
  • Aijon tulevan vuoden aikana tuottaa videoita. Haluan, että asiakkaani näkevät kasvoni ja kuulevat ääneni.
  • Laitan uutiskirjeen pyörimään (uudelleen, roimasti paranneltuna). Valitsin alustaksi Mailchimpin, ja ensimmäinen kirje rakentuu jo kovaa vauhtia. Kirje lähtee asiakkailleni noin kerran kuukaudessa ja pitää sisällään jotakin sellaista, mitä en ole jo joka paikassa muualla sanonut. (Siinä muuten tavoitetta itselleni, huh!)
  • Siirrän blogini kotisivujeni alle. Tai oikeastaan kotisivuni muuttuvat uudeksi blogikseni. Nykyiset kotisivut ovat jo hieman vanhanaikaiset, ja minusta on jokseenkin turhaa pitää nettiavaruudessa sivua, jolla ei koskaan tapahdu mitään.

    Koodarini rakentelee parasta aikaa kotisivujani blogimuotoon. Uudet sivut tulevat siis pyörimään blogin ympärillä, ja kaikki tarvittava info tulee löytymään samasta paikasta jatkossakin. Infoan täällä sitten, kun uusi sivu / blogi on auki!
  • Aijon jotenkin markkinoida kirjaani. Koska työ kirjan kirjoittamiseksi on kerran tehty, olisi tuhlausta jättää markkinointi puolitiehen.

Vielä aijon istua alas ja tehdä itselleni virallisen markkinointisuunnitelman. Se tosin vaatii oikeaa mielentilaa - sekä useita pannullisia kahvia.


Jan 18, 2016

Jos juuri on elossa, oksat kasvavat uudelleen!

Kirjoitin viime vuoden puolella blogitekstin "Tuskasta vai ilosta käsin tekemistä?"

Kirjoitus upposi tuolloin porukkaan, sillä kyseistä tekstiä tykättiin pelkästään Facebookissa yli 500 kertaa.

Tämä onkin aihe, josta tykkään puhua ja paasata. Miten säilyttää ilo, kun kaikki menee päin peetä?

Itselläni elämänilo joutui pahalle koetukselle viime vuoden lopulla. Kerron hieman tuosta loppuvuoden tilanteesta.

Aloitin yritystoiminnan 26-vuotiaana, siis kolme vuotta sitten. Olin tietenkin täynnä intoa ja energiaa. Juuri kun olin saanut firmani pystyyn, mieheni jäi yllättäen työttömäksi. Laman vaikutukset alkoivat näkyä täällä Pohjolassa, ja myynti muuttui jotenkin kumman takkuavaksi. Ymmärtäähän sen: jengillä ei ole fyrkkaa. Talousvaikeudet ja firman tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ovatkin siis olleet stressaavina läsnä oikeastaan koko yritykseni olemassaolon ajan.



Rahahuolet eivät ikävä kyllä ole ainoa huolenaiheemme. 8-vuotiaalla pojallamme todettiin suuria erityistarpeita, joissa hän tulee tarvitsemaan monenlaista tukea tulevina vuosina. Viimeiset puoli vuotta istuin hänen kanssaan keskussairaalassa mitä erilaisimmissa tutkimuksissa. Tuo pitkä tutkimusjakso oli hyvin kuluttava ja jopa lamauttava.

Aika usein tuntui, että kuppi on ylittymäisillään. Harkitsin firman laittamista pakettiin ja alkoi tuntua, että elämään on tultava jokin radikaali muutos, jotta kaikesta selvitään.

Eräänä marraskuisena tiistaina istuin Satakunnan Keskussairaalassa ja odotin poikaamme tutkimuskäynniltä. Kelasin tilannetta ja katsoin itseäni ikäänkuin ulkopuolelta. Kello tikitti, ja jossain käytävillä kuului hoitajien terveyssandaalien kopina kiiltäväksivahattuun lattiaan. Käsidesin tuoksu leijaili ilmavirtojen mukana.

Tuona hetkenä päätin, etten anna iloni sammua. Tajusin siinä hetkessä, että minun on mahdollista jatkaa tyytyväisenä, jos haluan niin.

Ilo ei kuitenkaan tule elämään pelkästään haluamalla sitä. Hyvä olo vaatii olosuhteiden optimoimista ja työskentelyä asian hyväksi. Aloin tehdä töitä tasapainon ja ilon eteen. Loppuvuoden tein duuneja tietoisesti puoliteholla. Tajusin olevani loman tarpeessa ja järjestin sitä itselleni. Aikataulutin kalenteriini omaa aikaa, jolloin kävisin uimassa, kahvilla tai kaupungilla haahuilemassa. Päätin tehdä muutoksia liiketoimissani: karsisin kaikkea epäoleellista pois.

Nyt kun tuo pahin rytäkkä on ohi, voin jälleen todeta olevani elävien kirjoissa.

Nousevan Myrskyn oksanmuotoinen nimikkokoru sopii teemaan täydellisesti. Koru kertoo vahvuudesta ja periksiantamattomuudesta. Jos juuri on elossa, oksat kasvavat uudelleen!


Nov 6, 2015

Ei pysty, ei kykene!

Jaahas.

Nyt ollaan jälleen siinä tilanteessa, että olen kehittänyt itselleni töitä, joihin en kykene sitoutumaan mentaalisesti. Olen siis alkanut rönsyillä ja haihatella hetken mielijohteesta ja todennut sitten, että idealle ei riitäkään paukkuja.

Tarkoitukseni oli valmistaa 40-50 kappaleen uniikkisarja valkoisia koruja, joka tulisivat myyntiin joulukuun alussa. Asetin itselleni viikkotavoitteen, ja vakaa aikomukseni oli tehdä 5-7 korua per viikko joulukuulle asti. Uusien korujen luominen ei ole aivan läpihuutojuttu (ainakaan, jos haluaa lopputuloksen olevan huoliteltu), joten mistään pikkuduunista ei ollut kysymys. Prosessiin kuuluukin muun muassa seuraavat vaiheet:

1) Suunnittele korut
2) Valmista ne
3) Kuvaa korut ja käsittele kuvat
4) Syötä korut yksitellen verkkokauppaan
5) Markkinoi koruja koko ajan matkan varrella

En pystynyt pitämään kiinni aikatauluistani ja huomasinkin aika pian, että koko homma alkoi ahdistaa minua. Olin aivan omakätisesti räätälöinyt itselleni ärsyttävän deadlinen. Kivasta ja innostavasta uudenluomisesta tulikin typerä pakko.


Onneksi olen oma pomoni, ja voin tarvittaessa muuttaa suunnitelmiani matkan varrella. Päätin unohtaa ideani tässä kohtaa, sillä en pysty satsaamaan siihen nyt niin paljon kuin haluaisin. Toteutan korut mieluummin sitten, kun voin tehdä sen täydellä antaumuksella.

Osa koruista oli jo hetken esillä verkkokaupassakin. Poistin korut kaupasta, sillä en halua myydä keskeneräistä valikoimaa. Toivon vilpittömästi, etten tuota kovin suurta pettymystä asiakkailleni myydessäni eioota.


Olen kerran kokenut elämässäni totaalisen uuvahtamisen kilpirauhassairauden ja haastavan elämäntilanteen vuoksi. Silloin tuli opittua omista voimavaroista ja rajoista paljon. Nykyään on helpompi tiedostaa, milloin kannattaa loiventaa mutkia. Kynttilää ei kannata polttaa kahdesta päästä.

Nyt saamme nauttia valkoisista koruista vain kuvallisessa muodossa.

Rentouttavaa viikonloppua!

Oct 14, 2015

Läpinäkyvää yhteistyötä - Hae mukaan blogillasi!

Nouseva Myrsky etsii blogiyhteistyöhön muutamaa valikoitua blogia!

Homma menee tällä kertaa näin:

Tarjoan bloggarille tuotteita, joista hän kirjoittaa oman arvionsa täysin omavaltaisesti. Haluan promota erikoisesti Musta Lintu -koruja, joten kirjoittaja varautukoot saamaan ainakin nämä korut itselleen. Lisäksi tarjoan 20 % alekoodin Nousevan Myrskyn verkkokauppaan, jota bloggari saa jakaa lukijoilleen, tutuilleen ja mielellään myös kaikille sukulaisilleen.





Blogiyhteistyöt toteutetaan marraskuun aikana. Homma olkoon kaikinpuolin läpinäkyvää, sillä salamyhkäinen hymistely ja tuotteiden vuolas kehuminen (olkoonkin, että ne ansaitsevat sen) on blogimarkkinoinnissa kyseenalaista.

Jos kirjoitat tyyli-, lifestyle- tai oikeastaan mitä tahansa blogia, ja päivittäiset lukijamääräsi lasketaan vähintään nelinumeroisilla luvuilla, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteeseen info@nousevamyrsky.fi.

Terkuin,

Liisa

Ps. Koskee myös vloggareita!

Pps. Laita viesti jakoon somessa!